Alussa, muinaisuudessa, Jumala oli yksin.
Täydellinen Rakkaus kaipasi seuraa
ja kohdetta rakkaudelleen.
Syntyi ajatus Jumalan lapsista,
ja tuo ensimmäinen ajatus oli Jeesus.
Se oli niin intiimiä kuin vain saattoi olla!
Sitten Jeesus ajatteli,
ja Hänen rakastavassa sydämessään,
kaiken olevaisen keskuksessa,
syntyi ja luotiin koko Universumimme alku.
Se oli reaalimaailman suurin leimahdus.
Alkoi aika-avaruuden pitkä kehitys
ja matka “sinne ja takaisin”.
Älä ihmettele tätä! Jumalan luona kaikki tapahtuu näin.
Hänen Taivaassaan ja Universumissaan
kaikki on olemassa Hänen ensimmäisen
ajatuksensa Jeesuksen voimasta.
Taivas on ajatusvaltakunta.
Isä Jumala tahtoi paljastaa meille syvimmän olemuksensa
eli toisten puolesta kärsivän ja uhrautuvan Rakkauden.
Saamme siitä vahvan aavistuksen katsellessamme Jeesusta ristillä.
Siksi Hän loi maailmamme kaikkine puutteineenkin.
Siksi Jeesus syntyi Isästä ja Isä antoi meidän
raukkaparkojen ihmisenalkujen sydämiin taivaallisen lahjan:
kuolemattoman sielun, palan Häntä itseään.
Taivaassa oli täydellistä, mutta maa janosi sovitusta ja ikuista elämää.
Syntimme ja puutteemme haudattiin Jeesuksen Vereen,
armon mereen.
Me ihmiset saimme enemmän kuin enkelit. Ihmeellistä!
Olkoon riemumme loputon!
Tässä onkin kaiken syvin tarkoitus:
Jumalan suurin Rakkaus ja riemuitsevat Jumalan lapset.